Laajakaista on alueiden kehittämistä

”Miksei heille vaan sanota, että muuttavat kaupunkiin”, kysyi suuren kansainvälisen uutiskanavan brittiensaarilta kotoisin oleva toimittaja. Hän haastatteli minua viime kesänä voimaan tulleesta laista, jonka myötä yhden megan laajakaistasta tuli jokaisen perusoikeus ensimmäisenä maailmassa, puhelin- ja postipalvelun rinnalle. Toimittaja ei ymmärtänyt suomalaista ajatusta ja perusarvoa alueellisesta tasa-arvosta.

Internet ei ole enää ylellisyyshyödyke, vaan jokaisen kansalaisen keskeinen viestintäväline. Suurin osa suomalaisista käyttää verkkopankkia, asui sitten maalla tai kaupungissa ja pelkästään nykyaikainen navetta vaatii toimivan netin.

Paremmat palvelut

Julkinen sektori tarvitsee lähivuosina tehokkuutta ja mikäli haluamme säilyttää korkeatasoiset palvelut myös haja-asutusalueille, tarvitaan sähköisiä palveluita. Etäpalvelupisteet, joista kansalainen voi kerralla saada videoyhteydellä vaikkapa Kelan, verottajan ja TE-keskuksen palvelut kotikunnastaan, ovat erinomainen esimerkki asiakasystävällisistä julkisista palveluista.

Elinvoimaiset kunnat ja kilpailukykyinen Suomi tarvitsevat nopeat yhteydet. Kysymys on suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvystä. Istuva hallitus on edennyt niin langattoman kuin kiinteänkin laajakaistan rakentamisessa valtavin harppauksin – sutjakammin kuin kukaan edeltäjänsä.

Valokuidussa loistaa tulevaisuus

Tulevaisuuden sähköiset palvelut tarvitsevat nopeita, kiinteitä yhteyksiä. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että huippunopean laajakaistarunkoverkon tulee olla lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla vuoden 2015 loppuun mennessä.

Viimeisten kahden kilometrin osalta jokainen tilaaja voi itse päättää haluaako maksaa nopean valokuituyhteyden vai riittävätkö langattomien verkkojen tarjoamat, hieman hitaammat ja edullisemmat yhteydet. Julkista tukea on luvassa alueille, joihin kaupallista tarjontaa ei ole saatavilla.

Laajakaistahanke etenee suunnitelmien mukaan

Lähiaikoina jotkut ovat esittäneet näkemyksiä, että haja-asutusalueiden valtiontukihanke olisi vesittymässä. Tämä ei pidä paikkaansa ja väitteet kertovat enemmän esittäjistään kuin todellisuudesta, eivätkä ne erityisesti hämmästytä näin vaalien alla.

Valmistelut ovat edenneet täysin suunnitelmien mukaan. Pilotit ovat meneillään ja roudan sulettua käynnistyy suuri määrä hankkeita. Kesän ja syksyn aikana valtiontukihankkeen päävaiheen hakumenettelyt toteutettiin lähes jokaisessa maakunnassa. Maakuntaliitot ovat tähän mennessä pyytäneet hanke-ehdotuksia noin 150 hankkeeseen. Hanke-ehdotuksia on saatu noin 70 hankkeeseen. Maakuntakohtainen vaihtelu on suurta. Tilanne on paras siellä, missä toimivat Finnet-yhtiöt tai jonne on perustettu osuuskuntatyyppisiä verkkoyhtiöitä.

Taajamissakin rakennetaan enemmän kuin koskaan

Nopeiden verkkojen markkinavetoista rakentamistakin on tuettu lainsäädännön keinoin ja edistämällä toimivaa kilpailua. Taajamiin nopeita verkkoja onkin rakennettu enemmän kuin koskaan.

Teleyritysten mukaan kehitys etenee suotuisasti ja vuoden 2015 tavoite on kaikessa kunnianhimoisuudessaan realistinen. Yrityksiltä saamani viesti on kansallisesti tärkeä. Tuoreiden tietojen mukaan jo 86 prosenttia kotitalouksista on enintään kahden kilometrin päässä kuidusta. Teleyritykset arvioivat osuuden nousevan kaupalliselta pohjalta vuoden 2015 loppuun mennessä lähes 95 prosenttiin.

Toteutuksessa kaivataan luovuutta

Valtio on antanut merkittävän panoksensa haja-asutusalueiden laajakaistarakentamiseen valtiontuen muodossa. Vaikka kunnat ovat vetureina, on valtion ja kuntien yhteinen tahtotila hoitaa asia kuntoon. Peräänkuulutan nyt luovuutta uusien hankkeiden toteutusmallien etsintään. Luovuus on muun muassa uusia rakentamismenetelmiä, yhdessä rakentamista ja tarvittaessa kunnallisten yhtiöidenkin perustamista. Vielä ei varmasti ole edes ymmärretty kuinka paljon säästöjä yhteisrakentamisella voidaan saada aikaan.

Uusissa tarjouspyynnöissä on painotettu sitä, että kuluttajalle tarjottava tilaajayhteys voidaan toteuttaa myös langattomasti. Laajakaistapolitiikan toteutumista arvioidaan tänä vuonna, jolloin arvioidaan myös hankkeeseen osoitettujen määrärahojen riittävyys ja se, mitä toimenpiteitä tarvitaan sen varmistamiseksi, että kuntalaisten ja kuntien kustannukset pysyvät kohtuullisina. Myös lainatakuiden käytön notifiointimenettely komission suuntaan on aloitettu.

Kunnan aloitteellisuus ratkaisee

Laajakaistarakentamisesta on tullut mitä suurimmassa määrin alueiden kehittämistä, jossa tärkeitä elementtejä on niin kunnanisien kuin kuntalaisten innostus. Toimiva viestintäverkko on kuntien elinvoiman säilymisen ja lisääntymisen kannalta keskeinen tekijä.

Valtio tarjoaa nyt mahdollisuutta kunnille luoda hyviä tietoliikenneyhteyksiä myös haja-asutusalueille ja kunnilla on ainutlaatuinen tilaisuus laittaa viestintäinfrastruktuurinsa kuntoon. Jos kunnat ovat valmiita jopa tarjoamaan tontteja yhdellä eurolla houkutellakseen veronmaksajia, vähintään yhtä suuri merkitys on tietoliikenneinfrastruktuurilla. Tämä sijoitus kannattaa tehdä.

Avainsanana alueellinen tasa-arvo

Tämän hallituskauden tietoyhteiskuntatalkoiden pääpainopiste on ollut tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä. Avainsanana näissä talkoissa on ollut alueellinen tasa-arvo.

Verkkoyhteys on tänä päivänä arjen välttämättömyys, joka on oltava saatavilla myös taajamien ulkopuolella. Tämän tavoitteen puolesta on taisteltu ja eteenpäin on mentykin aimo harppauksin. Seuraavalta hallitukselta tarvitaan edelleen määrätietoista otetta ”Sadan megan Suomi” –hankkeen loppuunsaattamiseksi. Kun monien vuosien hanke on saatu päätökseen, siintää tulevaisuudessa hyvät markkinat sähköisille palveluille.

Suvi Lindén

Viestintäministeri