Tällä otsikolla minun piti puhua Finnet-päivillä maakuntien teleoperaattoreille internetin mahdollisuuksista - vain kaksi päivää Kauhajoen tragedian jälkeen. Otsikko sai joukkomurhan jälkeen uudenlaisen merkityksen. Tietoyhteiskuntakehitystä koordinoivana ministerinä tehtäväni on katsoa tulevaisuuteen optimistisesti ja miettiä, miten sähköistä maailmaa voitaisiin edistää ja ennen kaikkea, miten sen avulla palvelujen tarjontaa voitaisiin tehdä entistä tehokkaammin ja maantieteellisiä rajoja rikkoen. 

Jokelan ja Kauhajoen tapauksia yhdistää monta asiaa, mutta internet on ollut se maailma, jossa nämä kaksi tunnevammaista nuorta miestä ovat viihtyneet. Keskustelupalstat ovat täyttyneet pohdinnoista, olisiko nämä tapaukset voitu estää? Mikä on internetin rooli nuorten kasvussa? Voiko internet olla turvallinen ympäristö lapsille ja nuorille? Kysymyksiä voisi esittää kymmeniä, jopa satoja.

Internet on maailma, joka globaalisti ja reaaliajassa välittää tietoa. Internet on mahdollistanut vuorovaikutteisen tiedonvälityksen ja useimmat nuoret eivät ole vain sisällönhakijoita, vaan myös sisällön tuottajia. Se on suuri mahdollisuus, mutta se on myös uhka. Väkivaltaviihde- ja haitalliset sisällöt leviävät nanosekunnissa ympäri maailmaa. Internet voittaa aina nopeudessaan, se on aikaakin nopeampi. Sääntelyllä emme kykene internettiä hallitsemaan. Kuitenkin edelleen olen sitä mieltä, että tehtävämme on suojella lapsia haitallisilta sisällöiltä ja kaikin tavoin estää lapsipornon levittämistä.

Internet on osa meidän kaikkien arkea - se ei maailma, joka voidaan sivuuttaa todeten, ettemme kykene sitä hallitsemaan tai sen logiikkaa ymmärtämään. Meidän aikuisten on mentävä sinne missä nuorisomme suuren osan vapaa-ajastaan viettää, sinne missä on tämän nuorison sosiaalinen maailma. Netikka on kokeilu, jossa Helsingin nuorisoasiainkeskuksen johdolla nuorisotyötä tehdään Habbo Hotellissa. Habbo Hotelli on sosiaalinen yhteisö, jossa eletään virtuaalista arkea. Nuorisotyöntekijät virtuaalisesti tapaavat nuoria, keskustelevat heidän kanssaan ja kohtaavat juuri niitä nuoria, joita ei välttämättä nuorisotyö todellisessa arjessa kohtaa. Virtuaalinen nuorisotyö on mahdollista toteuttaa monen kunnan verkkona ja nuorisotyöntekijöiden yhteistyönä. Kokemukset ovat olleet hyviä ja niinpä poliiseja on koulutettu virtuaalimaailmaan ja he tulevat mukaan Habbo Hotelliin.

Tässä on se oikea tapa suunnata yhteiskunnan voimavaroja - löytää ja kohdentaa niitä nuoria, jotka kykenevät paremmin kohtaamaan avun netissä. Meidän pitää kyetä paremmin tunnistamaan nettimaailmassa apua "huutavat" nuoret. Habbo Hotellissa pitää olla kouluterveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykiatreja. Matti Juhani Saari ei habitukseltaan ja käytökseltään ollut nuori, joka olisi ohjattu mielenterveysavun piiriin. Kuitenkin hänen habituksensa internetissä olisi aiheuttanut aivan toisenlaisen loppupäätelmän.

Kun emme voi internettiä sivuuttaa arjessamme, ja itse asiassa ei meidän missään tapauksessa pitäisikään, meidän täytyy tarjota auttava kätemme internetin avulla.