Arjen tietoyhteiskunnassa teknologia palvelee ihmistä. Tämä on tavoite ja näin asioiden pitäisi olla - ja näin myös tulee olemaan. Tähän mennessä tietoyhteiskunnan rakentaminen ei kuitenkaan ole sujunut täysin ilman vastoinkäymisiä. Tekniikka kehittyy nopeammin kuin ihmisten tottumukset, mikä aiheuttaa usein ristiriitaisia tilanteita ja tunteita. Esimerkkinä mainittakoon television digiuudistus, jonka kaltaista, koko valtakuntaa koskevaa teknistä muutosta tuskin on koettu. Odotetusti koettelemuksia oli, mutta niistä selvittiin. Uuteen tekniikkaan totuttelu jatkuu, sillä osassa Suomea siirrytään lankapuhelinverkon purkamisen takia vaihtoehtoisiin viestintätapoihin. Muutos on suurin laajakaistayhteyksissä. Tämäkään ei tule olemaan aivan kivuton prosessi.

Tietoyhteiskunnasta käytävän keskustelun rasitteena on tekniikkapainotteisuus. Kehittämisessä panostuksia onkin viime aikoina siirretty yhä enemmän palvelujen käytettävyyteen ja sisältöön. Mielestäni tämä on oikea suunta. Tietoyhteiskunnan tavoitteet ovat hyvät ja uuden teknologian oikeanlaisella hyödyntämisellä saadaan aikaan monenlaisia parannuksia. On kuitenkin välttämätöntä muistaa kaikessa asiakkaiden näkökulma. Teknologian tarkoituksena ei ole hankaloittaa ihmisten elämää vaan helpottaa heidän arkeaan. Toisaalta uudistusten rinnalla on säilytettävä myös vanhoja toimintatapoja, koska niitäkin tarvitaan nimenomaan vaihtoehtoina.

Yksi tietoyhteiskuntakehityksen kärkihankkeista on sähköinen asiointi. Esimerkiksi haja-asutusseuduilla lähimmät julkisen hallinnon toimipisteet - kuten verotoimisto tai Kela - voivat olla hyvin kaukana ja pienenkin asian toimittamiseen joutuu varaamaan kohtuuttomasti aikaa. Saman asian hoitaminen sähköisesti poistaa niin välimatkan kuin virka-ajankin asettamat rajoitteet.

Sähköisissä palveluissa asioinnin on oltava vaivatonta. Vaivattomuutta on muun muassa se, että sähköiset palvelut löytyvät helposti. Tavoitteena onkin koota kaikki palvelut "yhden luukun taakse" eli niihin pääsisi tulevaisuudessa yhden verkkosivuston kautta. Löydettävyyttä aiotaan parantaa myös tehokkaalla ja oikeanlaisella tiedottamisella. 

Toinen oleellinen kysymys palveluihin liittyen on sähköinen tunnistautuminen. Sähköisen asioinnin perusedellytyksenä on, että palvelut ovat luotettavia ja turvallisia. Tunnistusmenetelmä on yksi keskeinen turvallisuuden takaaja erityisesti palveluissa, joissa luovutetaan arkaluontoisia henkilötietoja tai edellytetään maksamista. Tavoitteena on ottaa käyttöön yksi helppokäyttöinen menetelmä, jolla sama käyttäjä pystyy kirjautumaan kaikkiin julkisen sektorin palveluihin. Tämän lisäksi käytössä voi olla muitakin rinnakkaisia tunnistusmenetelmiä. Luotettavan tunnistuksen rakentaminen on korvaamaton osa turvallista tietoyhteiskuntaa. 

Eräs hallituskauden suurimmista haasteista on luoda yhdenmukainen asiointitili kansalaisen ja hallinnon yhteydenpitoon. Tarkoituksena on kehittää keskitetty asiakaskohtainen paikka, jossa kansalainen voi seurata asioidensa käsittelyn etenemistä ja saada päätösasiakirjat sähköisessä muodossa. Vanhoilla toimintatavoilla asiointi julkisen hallinnon kanssa koetaan usein hitaaksi ja kankeaksi ja näin ollen epämiellyttäväksi. Arjen tietoyhteiskunta on hanke, jonka tarkoituksena on tehdä virastojen kynnykset mataliksi, jonot lyhyiksi ja luukkujen määrä mahdollisimman pieneksi. 

Tietotekniikkaa hyödyntämällä julkinen hallinto voi palvella yrityksiä ja kansalaisia tehokkaammin ja jouhevammin. Hyödyt ovat merkittävät, kun asiointi ei ole enää perinteisellä tavalla aikaan ja paikkaan sidottua, vaan se voidaan hoitaa internetin kautta ilman virastokäyntiä. Julkisten palveluiden sähköistämisellä voidaan vastata hyvin nykypäivän nopeaan ja hektiseen elämänrytmiin - hoidetaan asiointi silloin, kun se parhaiten sopii.